Lumivyöryennuste

YLLÄKSEN LUONNONVARAISILLE TUNTUREILLE

Kohtalainen (kuiva)

28.02.2024 klo 20.10

Ole varovainen yli 30 asteen maastonkohdissa, joihin on kertynyt runsaasti tuoretta tuiskulunta. Lumipeitteessä on myös pitkään säilyvä heikko kerros joka voi reagoida suureen kuormitukseen etenkin ohuen lumipeitteen alueilla. Suksien alla halkeileva lumi ja lumipeitteen humahtelu ja halkemat ovat tyypillisiä vaaran merkkejä.

Lumivyöryvaaran luokittelu

  • 1. Pieni
  • 2. Kohtalainen
  • 3. Huomattava
  • 4. Suuri
  • 5. Erittäin suuri

Lumi­­vyöry­­ongelmat

Tuiskulumen laatta (laattavyöry)

N NE E SE S SW W NW

Ole varovainen yli 30 asteen maastonkohdissa, joihin on kertynyt tuiskulunta, kunnes se on ehtinyt stabiloitua kunnolla. Ryhmässä liikkuessa pitäkää riittävät etäisyydet toisiinne.

Suurin mahdollisuus vyöryn laukaisuun on kuperanmuotoisissa maastonkohdissa ja paikoissa, joissa tuiskulumi on pehmeää. Tuiskulunta kertyy tyypillisesti harjanteiden suojanpuolelle, kuruihin, uomiin ja muihin maaston painaumiin. Tarkkaile kuitenkin lumenpintaa kaikilla ilmansuunnilla, sillä tuntureilla paikallisesti kanavoituva tuuli voi kerryttää tuiskulunta vallitsevasta tuulensuunnasta poikkeaviinkin suuntiin. Suksien alla halkeileva lumi on tyypillinen vaaran merkki.

Vyöryn koko: 1-2
Vyöryn laukaisun aiheuttaja: Pieni kuormitus
Ongelmaa esiintyy: Monin paikoin tietyntyyppisillä alueilla
Vyöryn todennäköisyys: Mahdollinen

Pitkään säilyvä heikko kerros (laattavyöry)

N NE E SE S SW W NW

Ole varovainen yli 30 asteen maastonkohdissa ja niiden alapuolisilla alueilla, joissa lumipeitteessä oleva heikko kerros voi pettää yläpuolisen kuormituksen lisääntyessä.

Kun vyöryongelmana on pitkään säilyvä heikko kerros, on hyvin vaikeata tietää, missä kaikkialla sitä maastossa esiintyy. Yksittäisen laskijan suurin mahdollisuus laukaista vyöry on paikoissa, joissa lumipeite on ohut, kuten harjanteiden ja yksittäisten pinnalla näkyvien kivien lähettyvillä. Vyöryn laukeaminen kaukolaukaisuna on mahdollista. Heikon kerroksen havaitseminen vaatii kokemusta, mutta lumipeitteen humahtelu ja repeämät ovat selkeitä vaaran merkkejä. Myös lumipeitteen halkeilu ja ontto ääni suksien alla varoittaa vanhan tuiskulumilaatan alla olevasta heikosta kerroksesta. Huomioi kuitenkin, että niiden puuttuminen ei tarkoita sitä, että olisi turvallista. Vältät vaaraa parhaiten olemalla erityisen varovainen ja konservatiivinen tehdessäsi reitinvalintoja, varsinkin tuntemattomassa maastossa, lumisateiden ja kovien tuulien aikana/jälkeen sekä lämpötilan kohotessa nopeasti.

Vyöryn koko: 1-2 
Vyöryn laukaisun aiheuttaja: Suuri kuormitus
Ongelmaa esiintyy: Monin paikoin tietyntyyppisillä alueilla
Vyöryn todennäköisyys: Mahdollinen

 

Lumivyöryongelmien lisätietojen selitykset:

Menneiden ja tulevien päivien sään huomioiminen

Päivitetty 27.2.2024 klo 21.30

Tiistai iltapäivää kohden etelätuuli alkoi jälleen voimistumaan tunturissa jatkuen kovana/navakkana näillä näkymin ainakin perjantain vastaiseen yöhön.

Jo tiistai iltapäivän aikana etelätuuli on edelleen kuljettanut lunta kohti pohjoisen puolen sektoria. Keskiviikolle on odotettavissa muutama sentti uutta lunta, jonka tulo näyttäisi ajoittuvan lähemmäksi iltaa. Tarkkaile kuitenkin lumisateen määrää ja sen alkamisajankohtaa, sillä voimakas etelätuuli kuljettaa tehokkaasti uutta irtolunta kohti suojanpuolen maastonkohtia. Lumipeitteestä löytyy myös pitkään säilyviä heikkoja kerroksia, jotka voivat reagoida pääsääntöisesti suureen kuormitukseen, etenkin ohuen lumipeitteen alueilla. Tuiskulumi lisää myös näihin kerroksiin kohdistuvaa kuormitusta.

Lämpötila pysyttelee keskiviikkona parin pakkasasteen tienoilla. Torstaina säätyyppi jatkuu keskiviikon kaltaisena, joskin lumisateiden tulisi päiväksi tauota ja iltaa kohden lämpötila voi edelleen nousta.

Avun tarpeessa ota yhteyttä hätäkeskukseen numeroon 112. Kerro rauhallisesti seuraavat asiat: Kuka soittaa, missä ja mitä on tapahtunut. Lataa puhelimeesi etukäteen hätäkeskuksen sovellus 112 Suomi. Sen avulla apu saadaan nopeammin ja varmemmin oikeaan paikkaan.

Muista ilmoittaa lumivyörystä aina hätäkeskukseen, vaikka mitään vahinkoa ei sattuisikaan. Täten varmistetaan se, ettei pelastuslaitoksen resursseja tuhlata turhiin maastopelastustehtäviin, jotka sitovat paljon henkilökuntaa pitkiksi ajanjaksoiksi.

 

Omalla vastuulla

Lumivyöryennuste antaa Ylläksen luonnonvaraisilla tuntureilla kulkevalle ulkoilijalle ajantasaista tietoa vallitsevista olosuhteista ja arvion kulloisestakin lumivyöryvaarasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Voit käyttää sen antamia tietoja apuna laskuretkien suunnittelussa ja päätöksenteossasi, mutta muista kuitenkin, että olet aina itse vastuussa lopullisista arvioinneistasi ja valinnoistasi. Lumivyörymaastossa tai sen välittömässä läheisyydessä kulkeminen sisältää aina riskejä, jolloin saatat asettaa itsesi tai muut samalla alueella liikkuvat vaaraan joutua lumivyöryyn.

 

Lumivyöryvaaran luokittelun lisätiedot

Vaarataso, todennäköisyys, mahdollisten vyöryjen koko ja alueellinen kattavuus sekä yleiset ohjeet maastossa liikkumiseen.


Pieni (kuiva)
PIENI

  • Yleisesti ottaen vakaat olosuhteet
  • Suuret luonnolliset vyöryt epätodennäköisiä, ihmisen laukaisemat vyöryt yleisesti mahdollisia vain yksittäisissä erittäin jyrkissä maastonkohdissa suuren kuormituksen aiheuttamana
  • Vaaranmerkkejä esiintyy harvoin, mutta huomioi kuitenkin, että lumi voi silti olla epävakaata yksittäisissä äärimmäisissä maastonkohdissa
  • Ennustetaan yleensä noin 20 %:iin talvikauden päivistä ja noin 5 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

 

Kohtalainen (kuiva)

KOHTALAINEN

  • Kohonneet lumivyöryolosuhteet tietyntyyppisissä maaston kohdissa
  • Erittäin suuret luonnolliset lumivyöryt epätodennäköisiä, ihmisen laukaisemat vyöryt mahdollisia erityisesti jyrkissä maastonkohdissa suuren kuormituksen aiheuttamana
  • Pieniä vyöryjä tietyntyyppisessä maastossa tai suuria vyöryjä yksittäisissä paikoissa
  • Vaaranmerkkejä ei useinkaan esiinny, mutta se ei välttämättä tarkoita, että olisi turvallista. Tarkkaile lumipeitettä ja maastoa tarkasti ja ole erityisen varovainen, mikäli pitkään säilyvä heikko kerros on yksi vallitsevista lumivyöryongelmista
  • Ennustetaan yleensä noin 50 %:iin talvikauden päivistä ja noin 30 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

 

Huomattava (kuiva)

HUOMATTAVA

  • Vaaralliset lumivyöryolosuhteet
  • Erittäin suuretkin luonnolliset lumivyöryt mahdollisia, ihmisen laukaisemat vyöryt todennäköisiä erityisesti jyrkissä maastonkohdissa jo pienenkin kuormituksen aiheuttamana
  • Pieniä vyöryjä laajoilla alueilla tai suuria vyöryjä tietyntyyppisessä maastossa tai yksittäisissä paikoissa
  • Maastossa esiintyy usein vaaranmerkkejä, kuten tuoreita vyöryjä, halkeamia ja humahduksia. Tarkkaile maastoa ja lumipeitettä tarkasti ja ole erityisen varovainen reitinvalinnoissasi. Vyöryn laukeaminen kaukolaukaisuna on tyypillistä, varsinkin jos pitkään säilyvä heikko kerros on yksi vallitsevista lumivyöryongelmista
  • Ennustetaan yleensä noin 30 %:iin talvikauden päivistä ja noin 50 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

 

Suuri tai erittäin suuri (kuiva)

SUURI

  • Erittäin vaaralliset lumivyöryolosuhteet
  • Suuret  luonnolliset lumivyöryt ovat todennäköisiä, kuten  myös  ihmisen laukaisemat vyöryt laajoilla alueilla jo pienenkin kuormituksen aiheuttamana
  • Suuria vyöryjä laajoilla alueilla tai erittäin suuria vyöryjä tietyntyyppisessä maastossa
  • Vaaranmerkkejä, kuten tuoreita lumivyöryjä, halkeamia ja humahduksia, esiintyy yleisesti laajoilla alueilla. Vyöryn laukeaminen kaukolaukaisuna on tyypillistä. Lumivyörymaastossa liikkumista ei suositella
  • Ennustetaan yleensä vain muutamalle talvikauden päivälle ja noin 10 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

Suuri tai erittäin suuri (kuiva)

ERITTÄIN SUURI

  • Poikkeuksellisen vaaralliset lumivyöryolosuhteet
  • Lukuisia erittäin suuria luonnollisia vyöryjä esiintyy laajoilla alueilla ja jopa tavallista loivemmillakin rinteillä
  • Pysy poissa lumivyörymaastosta
  • Ennustetta esiintyy erittäin harvoin. Suomessa ei käytännössä koskaan.

Ei luokiteltu

LUMIVYÖRYVAARAA EI OLE LUOKITELTU

 

LUMIVYÖRYJEN KOON LUOKITTELU

Lumivyöryt luokitellaan skaalalla 1 – 5. Näistä koot 1 – 3 ovat myös Suomen tuntureilla tyypillisiä. 4 luokan vyöryiksi luokiteltavia vyöryjä voi Suomessa vielä esiintyä, mutta 5 luokan vyöryjä ei tuntureillamme käytännössä tapaa.

1 Pieni
Yleensä melko harmiton laskijalle, mutta maastoansan yhteydessä voi jopa haudata tämän.
Tyypillinen pituus 10 – 30 m.

2  Keskikokoinen
Voi haudata, loukata tai tappaa laskijan. Useimmin esiintyvä koko ihmisen laukaisemalle vyörylle. Tyypillinen pituus 50 – 200 m.

Suuri
Voi haudata tai tuhota auton, vahingoittaa kuorma-auto, kaataa joitakin puita. Tyypillinen pituus useita 100 m.

4  Erittäin suuri
Voi tuhota junanvaunun, useita rakennuksia, kaataa metsää laajalta alueelta. Tyypillinen pituus noin 1 000 m.

5  Äärimmäisen suuri
Isoimpia ja tuhoisimpia vyöryjä joita tiedetään. Eivät käytännössä mahdollisia Suomen tuntureilla.

Kuvassa tyypillinen 2 koon vyöry Ylläksen Kellostapulilla.

 

LUMIVYÖRYN LAUKAISUN SYY

Lumivyöry laukeaa kun lunta alaspäin painavat voimat tulevat suuremmiksi kuin sitä paikallaan pitävät voimat.

Lumivyöry voi joko laueta itsestään, jolloin kyseessä on luonnollinen vyöry, tai se voi laueta ihmisen aiheuttamasta lisäkuormasta, jolloin kyseessä on ihmisen laukaisema vyöry. Jälkimmäinen jaotellaan kahteen luokkaan vyöryn laukeamiseen tarvittavan voiman perusteella.

Lumivyöryongelmassa määritelty laukaisun syy voi olla siis joku seuraavista:

– luonnollisen syyn aiheuttama laukaisu
– pienen kuormituksen aiheuttama laukaisu
– suuren kuormituksen aiheuttama laukaisu

Luonnollinen

Lumivyöryn luonnollisen laukeamisen aiheuttaa yleensä jompikumpi seuraavista:

1. Kuormitus lumipeitteen päällä kasvaa luonnollisesta syystä

Lumisateen tuoma uusi lumi lisää lumipeitteen painoa ja vesisade taas lisää jo maassa olevan lumen painoa. Sekä lumisade että vesisade voivat vaikuttaa lumipeitteen vakauteen kaikilla ilmansuunnilla ja korkeuksilla. Tuulen kuljettama tuiskulumi kertyy sen sijaan vain suojaisille puolille. Se vaikuttaa täten lumipeitteen vakauteen rajatuilla alueilla.

Vyöry laukeaa kun kuormituksen aiheuttama voima kasvaa suuremmaksi kuin lumipeitteen heikoin kerros pystyy kestämään. Tämä voi tapahtua muutaman tunnin kuluessa tai pala palalta muutaman päivän aikana.

2. Lumipeitteen lujuus heikkenee sen sisällä tapahtuvien muutoksien vuoksi

Tämä voi tapahtua kun lämpötilan nousu tai vesisade sulattaa lumikiteiden välisiä siteitä, tai koska jonkun lumipeitteen kerroksen lumikiteet muuttuvat ja heikkenevät kylmällä säällä. Pysyvästi heikkojen kerroksien syntyessä lumipeitteen lujuus heikkenee ja lumivyöryjen riski kasvaa. Muutos voi tapahtua sekä nopeasti että hitaasti.

Vyöry laukeaa kun lunta paikallaan pitävät voimat heikkenevät vähäisemmiksi kuin sitä alaspäin painavat voimat.

Pieni kuormitus ja suuri kuormitus

Vyöryn laukeamisen herkkyys on siis riippuvainen lunta paikallaan pitävien ja sitä alaspäin pitävien voimien tasapainosta. Mitä lähempänä kriittistä pistettä ollaan, sen herkemmin voi ihmisen tuoma lisäkuormitus aiheuttaa vyöryn laukeamisen.

Pieni kuormitus kuvaa tilannetta, jossa jo yksittäisen laskijan on mahdollista laukaista vyöry.

Suuri kuormitus kuvaa tilannetta, jossa vyöryn laukeamiseen tarvitaan yksittäistä laskijaa suurempi kuormitus. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi moottorikelkkailija, ja kaksi tai useampi laskija liikkumassa aivan lähellä toisiaan. Myös yksittäisen laskijan kaatuessa – tai liikkuessa rinteellä jalkaisin – kuormitus voi kasvaa riittävän suureksi laukaisemaan vyöryn.

LUMIVYÖRYONGELMAN ALUEELLINEN ESIINTYVYYS

Ennusteessa arvioidaan jokaisen lumivyöryongelman osalta myös sitä, kuinka suuressa osaa lumivyörymaastoja ongelmaa todennäköisesti esiintyy.

Yksittäisillä alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy vain hyvin harvoilla alueilla ja se antaa hyvin harvoin mitään vaaranmerkkejä.

Monin paikoin tietyntyyppisillä alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy tietyntyyppisissä maastonkohdissa, kuten harjanteiden takana, syvennyksissä jne. Vaaranmerkkejä esiintyy, mutta ne eivät aina ole selkeitä.

Laajoilla alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy suuressa osaa lumivyörymaastoja ja se antaa selkeitä ja useita vaaranmerkkejä. Ongelman alueellinen kattavuus on niin laaja, ettei vaara-alueita voida määritellä.

LUMIVYÖRYJEN TODENNÄKÖISYYS

Lumivyöryn todennäköisyys määritellään sillä, kuinka laajalla alueella lumivyöryongelmaa esiintyy ja kuinka helppoa laskijan on vaikuttaa lumipeitteen heikkoihin kerroksiin.

Ennusteessa todennäköisyyksiä arvioidaan seuraavilla arvoilla:

Epätodennäköinen

Mahdollinen
Lumivyöryjen esiintymistodennäköisyys on alle 50 %.

Todennäköinen
Lumivyöryjen esiintymistodennäköisyys on yli 50 %.

Erittäin todennäköinen

 

LISÄTIETOJA LUMIVYÖRYISTÄ JA LUMIVYÖRYENNUSTEISTA

Vapaalaskijan kannattaa perehtyä lumivyöryihin lumiturvallisuuskursseja käymällä ja hankkimalla syvempää teoriatietoa sitä mukaan kun edellytykset tiedon ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen kasvavat.

Mitä enemmän tietoa, taitoa ja kokemusta laskijalle kertyy, sen paremmin hän pystyy hyödyntämään lumivyöryennusteiden antamaa informaatiota ja soveltamaan sitä maastossa mahdollisimman turvalliseen toimintaan.

Lue suomenkielinen artikkeli, jossa käsitellään lumivyöryennusteiden tehokasta käyttöä laskijan päätöksenteon tukena:

Vapaalaskija: opi hyödyntämään lumivyöryennuste

Lumivyöryistä ja lumivyöryennusteiden laadinnasta löytyy tietoa EAWS:n sivuilta (European Avalanche Warning Service). 
Suomalaiset lumivyöryennusteet laaditaan EAWS:n standardien mukaisesti.
 

Lumivyöryennusteen laatijat

 

Tuomo Poukkanen


Lumivyöryasiantuntija
CAA  Avalanche Operations, Level 2 (Canadian Avalanche Association)
FINLAV – lumivyörykouluttaja
Ski patroller (Suomen hiihtokeskusyhdistys ry)
Hiihdonopettaja, kaikki lajit (Suomen hiihdonopettajat ry & Den Norske Skiskolan)
EFR ensiapukouluttaja

Antte Lauhamaa


Lumivyöryasiantuntija

CAA  Avalanche Operations, Level 2 (Canadian Avalanche Association)
FINLAV – lumivyörykouluttaja
Ski patroller  (Suomen hiihtokeskusyhdistys ry)
WAFA (wilderness advanced first aid)

Eeva Mäkelä


Lumivyöryasiantuntija

CAA  Avalanche Operations, Level 2 (Canadian Avalanche Association)
ACMG Ski Guide (Association of Canadian Mountain Guides)
FINLAV – lumivyörykouluttaja
Ski patroller (Suomen hiihtokeskusyhdistys ry)
WFR (Wilderness First Responder)

Kai Lehtonen


Lumivyöryasiantuntija
CAA  Avalanche Operations, Level 2 (Canadian Avalanche Association)
FINLAV – lumivyörykouluttaja
Ski patroller (Suomen hiihtokeskusyhdistys ry)
Hiihdonopettaja (Suomen hiihdonopettajat ry)
WFR (Wilderness First Responder)

Joonas Kortelainen


Lumivyöryteknikko

CAA  Avalanche Operations, Level 1 (Canadian Avalanche Association)
FINLAV – lumivyörykouluttaja
Pelastaja
Wilderness Medical Associates -eräensiapukouluttaja
Hiihdonopettaja (Suomen hiihdonopettajat ry)

Elina Molkkari


Lumivyöryteknikko

SVELAV pro 2 (Sveriges Lavinutbildningar)
FINLAV – lumivyörykouluttaja
Ski patroller  (Suomen hiihtokeskusyhdistys ry)
WFR (Wilderness First Responder)

Miika Kytö


Lumivyöryteknikko

SVELAV pro 2 (Sveriges Lavinutbildningar)
FINLAV – lumivyörykouluttaja
Ski patroller  (Suomen hiihtokeskusyhdistys ry)
Hiihdonopettaja, kaikki lajit (Suomen hiihdonopettajat ry)

Scroll to Top