Lumivyöryennuste

Menneiden ja tulevien päivien sään huomioiminen

Päivitetty 25.3.2025 klo 20.30

Tiistain vastaisena yönä ja tiistaiaamuna uutta lunta satoi noin 6 cm. Yöllä ja vielä aamullakin tuuli tuli etelän suunnasta, mutta sitten se kääntyi länsituuleksi ja koveni samalla erittäin kovaksi. Tuulen mukana alkoi liikkua suuria määriä lunta kohti suojanpuolen maastonkohtia. Kova länsituuli jatkuu sääennusteiden mukaan yön ja keskiviikonkin aikana. Tuiskulumen laattaa syntyy laajimmin itään aukeaville rinteille, mutta sitä löytyy myös pohjois – itä – etelä sektorin kaikilta suunnilta. Tiistai iltapäivällä tuiskulumen kertymät olivat paikoin jo puolen metrin paksuisia ja niiden koko vain kasvaa yön aikana. Sen lisäksi, että vyöry voi laueta tuiskulumen ja aiemmin liukkaaksi jäätyneen vanhemman lumipeitteen rajapinnasta, voi mahdollinen vyöry syntyä myös tuiskulumilaatan sisältä. Vanhemmassa lumipeitteessä on lisäksi pitkään säilyvä heikko kerros, joka on osoittanut viime päivinä aktiivisuuden merkkejä, ja nyt sen päälle nopeasti kertyvä lisäpaino voi saada sen kantokykynsä rajoille. Yksittäisissä paikoissa myös luonnolliset vyöryt voivat olla mahdollisia.
Vältä kaikki jyrkkiä maastonkohtia, joissa havaitset tuoretta tuiskulunta.

Vaikka lumitilanne onkin vähän parantunut, niin rakkakivikko, kannot ja kaatuneet puut ovat monin paikoin vielä näkyvissä.  Useassa paikassa lumi on  peittänyt alleen maaston epätasaisuudet ja laskeminen voi vaikuttaa houkuttelevalta, mutta aivan pinnan alla piilevät kivet ja puunrungot aiheuttavat  merkittävän riskin loukkaantumiselle.

Avun tarpeessa ota yhteyttä hätäkeskukseen numeroon 112. Kerro rauhallisesti seuraavat asiat: Kuka soittaa, missä ja mitä on tapahtunut. Lataa puhelimeesi etukäteen hätäkeskuksen sovellus 112 Suomi. Sen avulla apu saadaan nopeammin ja varmemmin oikeaan paikkaan.

Muista ilmoittaa lumivyörystä aina hätäkeskukseen, vaikka mitään vahinkoa ei sattuisikaan. Täten varmistetaan se, ettei pelastuslaitoksen resursseja tuhlata turhiin maastopelastustehtäviin, jotka sitovat paljon henkilökuntaa pitkiksi ajanjaksoiksi.

Omalla vastuulla

Lumivyöryennuste antaa Ylläksen luonnonvaraisilla tuntureilla kulkevalle ulkoilijalle ajantasaista tietoa vallitsevista olosuhteista ja arvion kulloisestakin lumivyöryvaarasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Voit käyttää sen antamia tietoja apuna laskuretkien suunnittelussa ja päätöksenteossasi, mutta muista kuitenkin, että olet aina itse vastuussa lopullisista arvioinneistasi ja valinnoistasi. Lumivyörymaastossa tai sen välittömässä läheisyydessä kulkeminen sisältää aina riskejä, jolloin saatat asettaa itsesi tai muut samalla alueella liikkuvat vaaraan joutua lumivyöryyn.

Lumivyöryvaaran luokittelun lisätiedot

Vaarataso, todennäköisyys, mahdollisten vyöryjen koko ja alueellinen kattavuus sekä yleiset ohjeet maastossa liikkumiseen.

PIENI

• Yleisesti ottaen vakaat olosuhteet
• Suuret luonnolliset vyöryt epätodennäköisiä, ihmisen laukaisemat vyöryt yleisesti mahdollisia vain yksittäisissä erittäin jyrkissä maastonkohdissa suuren kuormituksen aiheuttamana
• Vaaranmerkkejä esiintyy harvoin, mutta huomioi kuitenkin, että lumi voi silti olla epävakaata yksittäisissä äärimmäisissä maastonkohdissa
• Ennustetaan yleensä noin 20 %:iin talvikauden päivistä ja noin 5 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

KOHTALAINEN

• Kohonneet lumivyöryolosuhteet tietyntyyppisissä maaston kohdissa
• Erittäin suuret luonnolliset lumivyöryt epätodennäköisiä, ihmisen laukaisemat vyöryt mahdollisia erityisesti jyrkissä maastonkohdissa suuren kuormituksen aiheuttamana
• Pieniä vyöryjä tietyntyyppisessä maastossa tai suuria vyöryjä yksittäisissä paikoissa
• Vaaranmerkkejä ei useinkaan esiinny, mutta se ei välttämättä tarkoita, että olisi turvallista. Tarkkaile lumipeitettä ja maastoa tarkasti ja ole erityisen varovainen, mikäli pitkään säilyvä heikko kerros on yksi vallitsevista lumivyöryongelmista
• Ennustetaan yleensä noin 50 %:iin talvikauden päivistä ja noin 30 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

HUOMATTAVA

• Vaaralliset lumivyöryolosuhteet
• Erittäin suuretkin luonnolliset lumivyöryt mahdollisia, ihmisen laukaisemat vyöryt todennäköisiä erityisesti jyrkissä maastonkohdissa jo pienenkin kuormituksen aiheuttamana
• Pieniä vyöryjä laajoilla alueilla tai suuria vyöryjä tietyntyyppisessä maastossa tai yksittäisissä paikoissa
• Maastossa esiintyy usein vaaranmerkkejä, kuten tuoreita vyöryjä, halkeamia ja humahduksia. Tarkkaile maastoa ja lumipeitettä tarkasti ja ole erityisen varovainen reitinvalinnoissasi. Vyöryn laukeaminen kaukolaukaisuna on tyypillistä, varsinkin jos pitkään säilyvä heikko kerros on yksi vallitsevista lumivyöryongelmista
• Ennustetaan yleensä noin 30 %:iin talvikauden päivistä ja noin 50 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

SUURI

• Erittäin vaaralliset lumivyöryolosuhteet
• Suuret  luonnolliset lumivyöryt ovat todennäköisiä, kuten  myös  ihmisen laukaisemat vyöryt laajoilla alueilla jo pienenkin kuormituksen aiheuttamana
• Suuria vyöryjä laajoilla alueilla tai erittäin suuria vyöryjä tietyntyyppisessä maastossa
• Vaaranmerkkejä, kuten tuoreita lumivyöryjä, halkeamia ja humahduksia, esiintyy yleisesti laajoilla alueilla. Vyöryn laukeaminen kaukolaukaisuna on tyypillistä. Lumivyörymaastossa liikkumista ei suositella
• Ennustetaan yleensä vain muutamalle talvikauden päivälle ja noin 10 % kuolemaan johtaneista lumivyöryonnettomuuksista tapahtuu tämän vaaratason aikana

ERITTÄIN SUURI

• Poikkeuksellisen vaaralliset lumivyöryolosuhteet
• Lukuisia erittäin suuria luonnollisia vyöryjä esiintyy laajoilla alueilla ja jopa tavallista loivemmillakin rinteillä
• Pysy poissa lumivyörymaastosta
• Ennustetta esiintyy erittäin harvoin. Suomessa ei käytännössä koskaan.

LUMIVYÖRYVAARAA EI OLE LUOKITELTU

LUMIVYÖRYJEN KOON LUOKITTELU

Lumivyöryt luokitellaan skaalalla 1 – 5. Näistä koot 1 – 3 ovat myös Suomen tuntureilla tyypillisiä. 4 luokan vyöryiksi luokiteltavia vyöryjä voi Suomessa vielä esiintyä, mutta 5 luokan vyöryjä ei tuntureillamme käytännössä tapaa.

1 Pieni
Yleensä melko harmiton laskijalle, mutta maastoansan yhteydessä voi jopa haudata tämän.
Tyypillinen pituus 10 – 30 m.

2  Keskikokoinen
Voi haudata, loukata tai tappaa laskijan. Useimmin esiintyvä koko ihmisen laukaisemalle vyörylle. Tyypillinen pituus 50 – 200 m.

3  Suuri
Voi haudata tai tuhota auton, vahingoittaa kuorma-auto, kaataa joitakin puita. Tyypillinen pituus useita 100 m.

4  Erittäin suuri
Voi tuhota junanvaunun, useita rakennuksia, kaataa metsää laajalta alueelta. Tyypillinen pituus noin 1 000 m.

5  Äärimmäisen suuri
Isoimpia ja tuhoisimpia vyöryjä joita tiedetään. Eivät käytännössä mahdollisia Suomen tuntureilla.

Kuvassa tyypillinen 2 koon vyöry Ylläksen Kellostapulilla.

LUMIVYÖRYN LAUKAISUN SYY

Lumivyöry laukeaa kun lunta alaspäin painavat voimat tulevat suuremmiksi kuin sitä paikallaan pitävät voimat.

Lumivyöry voi joko laueta itsestään, jolloin kyseessä on luonnollinen vyöry, tai se voi laueta ihmisen aiheuttamasta lisäkuormasta, jolloin kyseessä on ihmisen laukaisema vyöry. Jälkimmäinen jaotellaan kahteen luokkaan vyöryn laukeamiseen tarvittavan voiman perusteella.

Lumivyöryongelmassa määritelty laukaisun syy voi olla siis joku seuraavista:

– luonnollisen syyn aiheuttama laukaisu
– pienen kuormituksen aiheuttama laukaisu
– suuren kuormituksen aiheuttama laukaisu

Luonnollinen

Lumivyöryn luonnollisen laukeamisen aiheuttaa yleensä jompikumpi seuraavista:

1. Kuormitus lumipeitteen päällä kasvaa luonnollisesta syystä

Lumisateen tuoma uusi lumikerros lisää lumipeitteen painoa ja vesisade taas lisää jo maassa olevan lumen painoa. Sekä lumisade että vesisade voivat vaikuttaa lumipeitteen vakauteen kaikilla ilmansuunnilla ja korkeuksilla. Tuulen kuljettama tuiskulumi kertyy sen sijaan vain suojaisille puolille. Se vaikuttaa täten lumipeitteen vakauteen rajatuilla alueilla.

Vyöry laukeaa kun kuormituksen aiheuttama voima kasvaa suuremmaksi kuin lumipeitteen heikoin kerros pystyy kestämään. Tämä voi tapahtua muutaman tunnin kuluessa tai pala palalta muutaman päivän aikana.

2. Lumipeitteen lujuus heikkenee sen sisällä tapahtuvien muutoksien vuoksi

Tämä voi tapahtua kun lämpötilan nousu tai vesisade sulattaa lumikiteiden välisiä siteitä, tai koska jonkun lumipeitteen kerroksen lumikiteet muuttuvat ja heikkenevät kylmällä säällä. Pysyvästi heikkojen kerroksien syntyessä lumipeitteen lujuus heikkenee ja lumivyöryjen riski kasvaa. Muutos voi tapahtua sekä nopeasti että hitaasti.

Vyöry laukeaa kun lunta paikallaan pitävät voimat heikkenevät vähäisemmiksi kuin sitä alaspäin painavat voimat.

Pieni kuormitus ja suuri kuormitus

Vyöryn laukeamisen herkkyys on siis riippuvainen lunta paikallaan pitävien ja sitä alaspäin pitävien voimien tasapainosta. Mitä lähempänä kriittistä pistettä ollaan, sen herkemmin voi ihmisen tuoma lisäkuormitus aiheuttaa vyöryn laukeamisen.

Pieni kuormitus kuvaa tilannetta, jossa jo yksittäisen laskijan on mahdollista laukaista vyöry.

Suuri kuormitus kuvaa tilannetta, jossa vyöryn laukeamiseen tarvitaan yksittäistä laskijaa suurempi kuormitus. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi moottorikelkkailija, ja kaksi tai useampi laskija liikkumassa aivan lähellä toisiaan. Myös yksittäisen laskijan kaatuessa – tai liikkuessa rinteellä jalkaisin – kuormitus voi kasvaa riittävän suureksi laukaisemaan vyöryn.

LUMIVYÖRYONGELMAN ALUEELLINEN ESIINTYVYYS

Ennusteessa arvioidaan jokaisen lumivyöryongelman osalta myös sitä, kuinka suuressa osaa lumivyörymaastoja ongelmaa todennäköisesti esiintyy.

Yksittäisillä alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy vain hyvin harvoilla alueilla ja se antaa hyvin harvoin mitään vaaranmerkkejä.

Monin paikoin tietyntyyppisillä alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy tietyntyyppisissä maastonkohdissa, kuten harjanteiden takana, syvennyksissä jne. Vaaranmerkkejä esiintyy, mutta ne eivät aina ole selkeitä.

Laajoilla alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy suuressa osaa lumivyörymaastoja ja se antaa selkeitä ja useita vaaranmerkkejä. Ongelman alueellinen kattavuus on niin laaja, ettei vaara-alueita voida määritellä.

LUMIVYÖRYJEN TODENNÄKÖISYYS

Lumivyöryn todennäköisyys määritellään sillä, kuinka laajalla alueella lumivyöryongelmaa esiintyy ja kuinka helppoa laskijan on vaikuttaa lumipeitteen heikkoihin kerroksiin.

Ennusteessa todennäköisyyksiä arvioidaan seuraavilla arvoilla:

Epätodennäköinen

Mahdollinen
Lumivyöryjen esiintymistodennäköisyys on alle 50 %.

Todennäköinen
Lumivyöryjen esiintymistodennäköisyys on yli 50 %.

Erittäin todennäköinen

LISÄTIETOJA LUMIVYÖRYISTÄ JA LUMIVYÖRYENNUSTEISTA

Vapaalaskijan kannattaa perehtyä lumivyöryihin lumiturvallisuuskursseja käymällä ja hankkimalla syvempää teoriatietoa sitä mukaan kun edellytykset tiedon ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen kasvavat.

Mitä enemmän tietoa, taitoa ja kokemusta laskijalle kertyy, sen paremmin hän pystyy hyödyntämään lumivyöryennusteiden antamaa informaatiota ja soveltamaan sitä maastossa mahdollisimman turvalliseen toimintaan.

Lue suomenkielinen artikkeli, jossa käsitellään lumivyöryennusteiden tehokasta käyttöä laskijan päätöksenteon tukena:

Vapaalaskija: opi hyödyntämään lumivyöryennuste

Lumivyöryistä ja lumivyöryennusteiden laadinnasta löytyy tietoa EAWS:n sivuilta (European Avalanche Warning Service). 
Suomalaiset lumivyöryennusteet laaditaan EAWS:n standardien mukaisesti.
 

Lumivyöryennusteen laatijat